Minun polkuni tähän päivään on ollut varsin mutkainen.
Olen ollut lapsesta saakka herkkä ja intuitiivinen. Ympäristöni ihmiset ja yhteisöt olivat hyvin toisenlaisia, joten aloin uskoa, että minussa on jotain vikaa enkä kokenut olevani tärkeä tai edes merkityksellinen. Opettelin mukautumaan ja sopeutumaan, jotta minut kelpuutettaisiin. Luulin pitkään, että minun pitäisi olla toisenlainen, en saisi näkyä enkä kuulua, olin vääränlainen ja hankala. Puhuin itsestäni ja itselleni niin ikävästi, etten ikinä puhuisi kenellekään muulle ihmisille niin. Minulta on vaadittu paljon ja olen vaatinut myös itse itseltäni paljon. Heikkoutta, tunteita tai avun tarvetta ei saanut näyttää. Etsin paikkaani kouluryhmissä ja työelämässä, jouduin usein kiusatuksi ja ulkopuoliseksi.
Olin n.20-vuotias kun sain tietää etten voi saada lapsia tai joutuisin käymään läpi hormonihoidot eikä silti olisi takuita lapsesta. Minulle tämä oli helppo hyväksyä, koska en ollut koskaan halunnut lapsia. Halusin vain olla lasten kanssa työssäni. Olen silti kärsinyt lapsettomuudesta, koska minua on monin tavoin kohdeltu epäkunnioittavasti erilaisissa ympäristöissä ja keskusteluissa. Olen kokenut, etten ole riittävä nainen, lastenhoitaja, yhteiskunnan jäsen tai että minulla olisi oikeutta edes osallistua keskusteluun, koska minulla ei ole lapsia. Olen kuitenkin terapian, erilaisten hoitojen ja itsetuntemuksen kautta löytänyt oman tapani olla nainen.
Tein lastenhoitajan, erityislasten ja nuorten parissa töitä pitkään, kunnes aloin sairastua työuupumukseen ja irtisanouduin 2019. Kävin valmennuksessa ja terapiassa, nämä ihanat ihmiset osasivat kaivaa minut kuorestani ja tekivät selväksi, että menneisyyteni tapahtumat eivät olleet oikein, minua oli kohdeltu huonosti ja se oli vääristänyt oman käsitykseni siitä, ettei minulla ole mitään merkitystä.
Opiskelin mittatilausompelijaksi, reikihoitajaksi, chakratulkitsijaksi, äänimaljarentouttajaksi ja valmentajaksi.
Minulla oli onneksi viisaita ja rakkaita ystäviä, jotka näkivät minut sellaisena kuin olin ja heidän vihjeidensa avulla löysin oman valmentajan, joka lopullisesti muutti maailmani. Avasin uuden portin uudelle tasolle ihmisten hoitamisessa ja löysin oman maailman. Tässä maailmassa selväaistit, chakrat, tähtien asennot ja energiat ovat isossa osassa. Olin usein haaveillut kouluttajan, psykologin tms. työstä, jossa voisin auttaa niitä ihmisiä, jotka auttavat muita. Näin lähihoitajan työssä paljon sinne sopimattomia ihmisiä ja niitä joilla oli halua auttaa muttei keinoja ja he väsyivät.
Valmennuksien ja hoitojen avulla haluan auttaa ihmisiä löytämään elämäänsä mielekkyyttä, läsnäoloa ja rentoutta. Tietynlaista resilienssiä elämän haasteisiin. Muutos on elämään kuuluva asia, me vastustamme sitä aivan liikaa. Muutos ei tarkoita sitä että pistää koko elämän uusiksi vaan muutos voi olla hyvin iso muutos ihmisen sisällä eikä tavallaan mikään muutu ulospäin mutta koko ihmisen elämä muuttuu. Niin minulle kävi.
